Infrasuunnittelun tietomalli tiedonsiirtoon (infraModel)

Lähtökohdat

Tiedonsiirto koetaan tällä hetkellä infra -projekteissa ongelmalliseksi: käytössä olevien useiden ohjelmien välillä ei ole yhteistä siirtoformaattia, joten tietojen konvertointi on työlästä. Tilanne on johtanut siihen, että asiakkaat suosivat samaa ohjelmaa käyttäviä konsultteja, josta puolestaan on seurauksena IT -ylläpidon kalleus ja prosessien tehottomuus konsulttien joutuessa hankkimaan useita ohjelmia ja kouluttamaan suunnittelijat niiden käyttöön. INFRA -teknologiaohjelmassa tehdyssä esiselvitysprojektissa tuli ilmi alan laaja halukkuus yhteisen tietomallin saamiseksi käyttöön.

Ylläkuvattuun ongelmaan on ratkaisuksi kehitetty tuotemallipohjaisia tiedonsiirtomenetelmiä jo vuosikymmenien ajan, ja viimeaikaiset kokemukset talonrakennuksen ja muiden teollisuudenalojen tuotetietomallistandardien soveltamisesta (IFC ja STEP) ovat varsin myönteisiä. Rakentamisen tieto­tekniikka on jo pitkään ollut keskeinen kehittämiskohde suomalaisissa rakentamisen T&K -hankkeissa, samoin kuin osallistuminen kansainväliseen standardointiin (varsinkin Vera-tekno­logia­ohjelmassa ja sen projekteissa), joten maassamme on olemassa hyvät puitteet teknologian soveltamiseen myös infrasuunnittelun tiedonsiirtoon.

Tavoitteet

Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena on kehittää käytännöntason tiedonsiirtoa infrarakentamisessa. Väyläsuunnittelun aihealueelle, sisältäen tie-, katu-, rata- ja vesi- ja viemärisuunnittelun, kehitetään yhteisesti sovellettavia tiedonsiirron käytäntöjä. Ratasuunnittelu rajoitetaan maarakenteiden ja päällysrakenteen kuvaamiseen. Yhteisesti sovellettavien käytäntöjen laadinta toteutetaan yhteistyössä ohjelmatoimittajien, konsulttien sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Tiedonsiirrossa pyritään avoimuuteen, jossa vaatimukset määritellään kaikille osapuolille selkeästi.

Hankkeessa tiedonsiirron kehitystehtävät on jaettu seitsemään prioriteettialueeseen.

  1. Karttatieto ja suunnitelmapiirustukset, tasojakojen ja tiedostomuotojen määrittely
  2. Linjaus- ja tasaustiedot
  3. Maastomalli, maaperämalli ja pohjatutkimukset
  4. Poikkileikkaustiedot
  5. Maanmittauslaitokselle toimitettava materiaali tietoimitusta vasten
  6. Maanmittauslaitokselle toimitettava muu materiaali, kiinteistötiedot ja kiintopisteet
  7. Siirtotiedostojen otsikkotiedot

Vaatimusten määrittely suoritetaan käytännön tasolla yhtenäistämällä alalla vakiintuneita tiedonsiirtotapoja tai hyödyntämällä tarvittaessa XML –pohjaista tiedonsiirtoa. Tiedonsiirron sisältö määritellään huolellisesti ja hankkeen sisällä olevat osatehtävät dokumentoidaan. XML –tiedonsiirtoa hyödyntävissä osakokonaisuuksissa pyritään esittämään lopputuloksena XML –skeematiedosto.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on tietomalli (UML -kuvauskielellä toteutettu), joka kattaa tärkeimmiltä osiltaan nykyisten suunnitteluohjelmien tietomallit (”leikkaus” ohjelmien tietomalleista) ja mahdollistaa ohjelmien välisen XML -muotoisen tiedonsiirron. Tietomalli voi perustua alalla jo oleviin tiedostoformaatteihin. Lisäksi toteutetaan tietokoneohjelmat, joiden avulla yhteiseen tietomalliin kirjoitetaan sekä luetaan tietoa kunkin ohjelman omasta tiedonhallinnasta. Tavoitteena on vähentää eri suunnitteluohjelmien väliseen tiedonsiirtoon tarvittavaa työmäärää sekä myös tehostaa tiedon siirtoa rakenteen elinkaaren eri vaiheiden (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito) sisällä ja niiden välillä. Tietomalli on myös yhteenveto suomalaisten infrasuunnitteluorganisaatioiden tarpeista, jolla pyritään vaikuttamaan kansainväliseen ISO standardointityöhön. Projektissa myös laaditaan suunnitelma alan kotimaisen kattavan tietomallin kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, kansainvälinen standardointi huomioon ottaen.

Riskit

Projektin tuloksellisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää saavuttaa laaja yhteinen hyväksyntä käytännön tiedonsiirron kehittämiselle sekä tietomallille. Tämä merkitsee toisaalta konsensuksen saavuttamista tietomallin sisällöstä ja sen formaalista esittämistavasta (UML tai XSD) ja tiedonsiirtoformaatista (XML), toisaalta käyttöönoton vaatimaa henkilöstön koulutusta yrityksissä; ilman näitä ei projekti voi saavuttaa päätavoitettaan.

Riskinä voidaan myös nähdä kilpailevien tiedonsiirtoformaattien ja niitä käyttävien ulkomaisten ohjelmien tulo Suomen markkinoille, mikäli tässä projektissa ei nopeasti onnistuta kehittämään kotimaisten osapuolten hyväksymää tietomallia.

Aikataulu

Alkaa 01.08.2002 
Loppuu 31.12.2003

Budjetti

160 000 €

Päivitetty